”Hän tulee, se on varmaa
kuin aamun koitto.
Hän tulee kuin sade,
kuin kevätsade, joka kastelee maan” (Hoos. 6:3)
Tänään satoi vettä, rankasti. Se on mainitsemisen arvoinen seikka, sillä Bangkokissa ei ole satanut moneen viikkoon. Ei ainakaan kertaakaan niiden kuuden viikon aikana, jotka olemme täällä viettäneet. Sade riemastutti ja toi mieleeni yllä olevan pääsiäispäivän lukukappaleen.
Hassua miten Suomessa kaipaan aurinkoa ja täällä sadetta. Suomessa kaipaan lämpöä ja täällä viilennystä. Suomessa kaipaan yksinäistä hetkeä ja täällä ystäviä. Suomessa kaipaisin ehkä kypsää mangoa ja täällä kaipaan no.. suomalaista ruokaa. Jopa unicafe-lounas maittaisi.
Tämä pääsiäispäivä on ollut paitsi sateinen myös nousujohteinen. Aamulla lähdimme melko väsähtäneissä ja innottomissa tunnelmissa messuun Ruampraphonin seurakuntaan. Voimallinen laulu, kauniisti koristeltu kirkko ja kananmunien etsintä (ja se sade!) alkoivat pikkuhiljaa virittää myrtynyttä mieltä positiivisemmille taajuuksille. Ruampraphonin kirkolta suuntasimme suomenkieliseen messuun, jossa pääsimme Joonaksen kanssa kanttoroimaan. Oli ilo veisata tuttuja pääsiäisvirsiä ja tavata muita suomalaisia.
Kävelin kirkolta kotiin rairuohoastia kädessäni. Näky oli ilmeisen erikoinen, sillä useampi vastaantulija pysähtyi katsomaan ja kyselemään, mitä puskaa oikein kantelen. Tai niin oletan, sillä en varsinaisesti ymmärtänyt thainkielisiä kysymyksiä.
– Hanna
Vielä palmusunnuntaina en olisi uskonut että pääsiäinen kurkkii nurkan takana, sillä ulkona oli aivan vääränoloinen keli ja toisin kuin Suomessa, suklaamunahyllyjä ei kaupoissa näkynyt. Eipä taida tämä ylösnousemuksen juhla muutenkaan kuulua buddhalaisuuden läpäisemän kulttuurin ykköstapahtumiin. Malkamaanantai osoitti meille kuitenkin uuden suunnan, kun saimme kunnian pitää Suomi-koulua käyville lapsille oppitunnin pääsiäisestä. Pääsiäisen tapahtumien kertaaminen viritteli meitäkin hiljaisen viikon tunnelmiin ja lasten esittämät kiperät kysymykset veivät pintaa syvemmälle: Miten Jeesus kuoli? Missä Jeesus on nyt? Syntyikö Jeesus kananmunasta? Tästä kokemuksesta jäi meille lämpimät muistot.
Viikon mieleenpainuvin tapahtuma osui kuitenkin kiirastorstaille. Meidät kutsuttiin norjalaisten lähettien kotiin viettämään ehtoollista Immanuelin seurakunnan pastorin johdolla. Istuimme lattialla ringissä, mursimme leipää, joimme yhteisestä maljasta ja lopuksi pesimme toistemme jalat. Eikä siinä vielä kaikki. Vieraille tarjottu lammaspata oli maukkainta ruokaa pitkään aikaan.
– Joonas
Alla vielä valittuja paloja viimeviikkoiselta lomareissultamme.
Kiitosta kiitosta, kaikkea hyvää myös teille sinne aivan toisaalle!
Hyvä te, hyvin te vedätte! Tsemppiä sinne!
Kiitti kommentista Jussi. Me ollaan just lastenleirillä muutaman tunnin ajomatkan päässä Bangkokista. Vajaan kuukauden päästä suunnataankin jo takaisin Suomeen. Iloa kevääseen!
Kiva kuulla ja lukea kuulumisistanne! Voimia ja siunausta olemiseenne ja tekemisiinne siellä!
Hyvän lukukappaleen poimitte otsikkoon. Toivoa antavia sanoja arjen keskelle.