Tien päällä ja alla

Bangkokissa on tarjolla jos jonkinlaista menopeliä. Vaihtoehtoja ovat ainakin ilmajuna, metro, bussi, taksi, lavataksi, tuktuk, mopotaksi, jokilaiva, pöyräily ja toki apostolin kyyti, joskaan kaksi viimeksi mainittua eivät ole järin suosittuja bangkokilaisten keskuudessa.

Merkittävä osa meidänkin arjestamme kuluu täällä liikkumiseen paikasta toiseen. Toistaiseksi emme ole uskaltaneet hypätä mopotaksin kyytiin, vaikka se olisi usein kätevin ja nopein tapa matkustaa. Yhden mopon kyytiin näyttää mahtuvan hämmästyttäviä määriä täkäläisiä. Ei ole ollenkaan epätavallista, että kuskin lisäksi mopon kyydissä on kaksi lasta, äiti ja joskus mummokin, luonnollisesti ilman kypäriä. (Äiti älä huoli, meillä on Joonaksen kanssa kypärät)

12800139_1341003635917168_5830986033169878564_n
Työmatkan varrella oleva tie, jonka ylittäminen vaatii uskallusta. Kuvaan sattui yllättävän monta kypärällistä heppua. (Kuva: Hanna)

Viime viikonloppuna bussi kyyditsi meidät sekä Lähetysseuran Thaimaan ja Kambodzan työntekijät Kanchanaburiin työntekijäpäiville, jossa meidän vastuullamme oli lastenhoito. Erityisesti Joonas kunnostautui väsymättömänä leikkijänä/kanssariehujana. Kokoustamisen ja yhteisen messun lisäksi työntekijäpäivien ohjelmassa oli myös retkipäivä, johon kuului reissu vesiputouksille, bambulautta-ajelu sekä retrohenkistä junailua. Oli mukavaa päästä hetkeksi pois Bangkokin sykkeestä. Jäin kaipailemaan Kanchanaburin luontoa, kiinnostavia keskusteluita lähettien kanssa sekä maittavia murkinoita.

Kalajengi Kanchanaburissa (kuva: Hanna)
Kalajengi Kanchanaburissa (kuva: Hanna)
10301174_1341015625915969_5146062110960482623_n
Rauhallista kyytiä bambulautalla (kuva: Hanna)
Turisti raiteilla. Rautateihin liittyy synkkä luku paikallista historiaa. Aiheesta kiinnostuneen kannattaa googlata esim. kuoleman rautatie tai Hellfire Pass (kuva: Hanna)
Turistit raiteilla. Rautateihin liittyy synkkä luku paikallista historiaa. Aiheesta kiinnostuneen kannattaa googlata esim. Kuoleman rautatie tai Hellfire Pass (kuva: Hanna)

Joka viikko tiistaista perjantaihin olen vapaaehtoisena Home of Praise -päiväkodin iltapäiväkerhossa. Home of Praise sijaitsee Klong Toey -slummin alueella ja sen toimintaa tukee Thaimaan evankelis-luterilainen kirkko. Päivisin koti on taaperoiden valtakuntaa ja neljän jälkeen järjestetään tekemistä koulusta palaaville lapsille ja nuorille. Minun vastuullani on englannin opettaminen sekä askartelu muutamina päivinä. Englannin opetuksessa erilaiset leikit ja pelit tuntuvat olevan toimivia, kun taas lukemiseen ja tai kirjoittamiseen perustuvat tehtävät eivät oikein luonnistu. Otan ilolla vastaan vinkkejä tarkoitukseen sopivista peleistä ja leikeistä – muistipelini tuskin innostaa nuoria loputtomiin.

Tarhareput rivissä. Home of Praise sijaitsee slummin rajalla moottoritien alla (kuva: Hanna)

– Hanna

Yksi ajatus koskien aihetta “Tien päällä ja alla”

  1. Kuulostaa kiehtovalta! Ihana kuulla teistä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.